Avonaulakko ja sälälaatikko

Nonni, kalustesuunnitelmien kanssa ollaan taas oltu vauhdissa :) Tässä on nyt uusi, toiminnallisesti ja visuaalisesti täysin toisenlainen arkieteinen. Nyt lähdettiin liikkeelle todellisesta tilasta, joka tuolla talossa tällä hetkellä on. Pällisteltiin sitä siskon kanssa paikan päällä pari tuntia, mittailtiin ja mietittiin, miten se toimisi. Sovellettiin hyväksi koettuja suunnittelumalleja elämän varrelta, aina lapsuudenkodistamme asti.

Arkieteinen suunniteltiin niin väljäksi, kuin mahdollista ja tila saa luonnetta avonaulakkoratkaisulla. Tilassa tulee mahtua vaivattomasti pukeutumaan/riisuutumaan, laskemaan kauppakassit alas ja kuivattamaan kintaat ja sukat rättipatterilla. Avonaulakko toimii tarvittaessa kuivauspaikkana ulkovaatteille. Tilassa on lattialämmitys, rättipatteri ja hyvä ilmanvaihto.

Meidän perheessä ei harrasteta kiekkoilua tai hevosurheilua, eikä meillä ole koiraa, joten päätimme pärjätä toistaiseksi nyt tällä ratkaisulla. Jos ei toimi, niin keksitään sitten jotain muuta :)



Avonaulakon yllä on rivi yläkaappeja, jotka helpottavat vaatteiden kausisäilytystä. Lisää kausisäilytystilaa löytyy lämpimästä varastosta ja yläkerran vaatehuoneista. Tilan nurkkaan jää kotelointi lattialämmityksen jakotukille ja vesiputkille. Tämä jää piiloon kaappiin, johon pitäisi näistä huolimatta mahtua kaksi isompaa korihyllyä.

Avonaulakon tausta olisi kiva paneloida lakatulla tammipaneelilla, jotta tilaan tulisi viimeistellympi fiilis. Naulakon tausta olisi näin myös ehkä kestävämpi.



Arkieteisessä tarvitaan myös paikka mm. postille ja muulle sälälle. Näitä tarpeita palvelevat suunnittelumallit nimeltä "sälälaatikko" ja "puhelinpöytä". Penkki on oleellinen elementti eteisessä sekä istumisen, laskemisen että säilytyksen näkökulmista.

Ulko-oven vasemmalle puolelle jää n. 60 cm vapaata tilaa ennen naulakkoa. Lastenrattaat mahtuvat tarvittaessa sivuun niin, että ne eivät tuki kulkuväylää.

Tiedostan, että meidän perheen säilytys- ja kuraratkaisut ovat hieman toisenlaisia, kuin mitä vallitseva trendi märkätiloineen, kurasyöppöineen ja muine hienouksineen tänä päivänä edustaa.

Kunhan olemme päässeet asumaan taloa, lupaan kertoa rehellisesti kokemuksia, kuinka tämmöinen kevyempi lähestymistapa oikeasti toimii arjessa.

En muuten suunnittele näitä tiloja suinkaan yksin, vaan ollaan siskon kanssa jo aikaa sitten hoksattu, että ollaan aika hyvä tiimi milloin missäkin asiassa. Mitä tulee suunnitteluun, niin siskolla on hyviä käytännön näkökulmia, ymmärrystä mittasuhteista, uusia ideoita ja rehellinen silmä. Yhdessä pohtiessa avautuu kokoajan uusia visioita. Lähiaikoina seuraa episodi myös kodinhoitotilan uudesta layoutista.

Mutta tässä uusimmat tuulet eteisrintamalta, katsotaan jääkö tämä tähän :)

Tupla vai mono?

Tuplahormi on aiheuttanut viime aikoina päänvaivaa. Ensinnäkin se on turkasen kallis kyhäelmä. Toisekseen se vie aika paljon tilaa (vaikka olisikin meillä ihan fiksusti sijoitettu). Kolmannekseen nyt näyttäisi hankalalta tehdä liitosta kirjaston puolelle, koska se tulisi jotenkin suoraan noiden Kahi-seinien kulmasta ja menisi vähän väkräämiseksi.

Kirjaston kamiinavaraus pullahti suunnitelmiin alunperin siksi, että jos tulisi joku katastrofitilanne, niin kirjasto olisi pienempi tila lämmitettäväksi esim. yöksi, kuin muu talo... Joo, olipa taas järkevä peruste.

Nyt ollaan kuitenkin siinä pisteessä, että tuplahormi tuntuu kokoajan turhemmalta. Jos aikaisemmassa kodissa poltettiin takkaa kerran vuodessa, niin miksi ihmeessä yhtäkkiä haluttaisiinkin nyt kaksi (!?) takkaa (varsinkaan, kun molempiin ei ole tällä erää edes varaa). Olisikohan suunnitteluvaiheessa ollut myös jonkin verran kyse siitä, että ei ihan tiedetty, kumpi on kivampi paikka poltella sitä takkaa, kirjasto vai olohuone.

Visio olohuoneeseen tulevasta takasta on myös kirkastunut ja siihen onkin kaavailtu kiertoilmatakkaa. Kiertoilmatakassa on se kiva juttu, että venttiilin voisi tehdä myös kirjaston puolelle, jolloin tuossa kaavailemassamme hätätilanteessa takka voisi puskea lämmöt myös sinne. Talo itsessään on sen verran tiivis, että jonkin aikaa se varmasti lämpöjä pitelee, vaikka varaavaa takkaa ei olisikaan.

Pääasiallinen käyttötarkoitus takalle on meillä sisustuksellinen ja tunnelman luoja (ja tietenkin varautuminen siihen mahdolliseen katastrofiin). Selvitellään, paljonko voitaisiin säästää muuttamalla suunnitelmia ja katsotaan, kuinka päätös tässä kypsyy. Jos teillä on kokemuksia varaavista vs. kiertoilmatakoista tai muuten tämän tyyppisistä pähkäilyistä, niin kertokaa ihmeessä, olisi mukava kuulla muitakin näkökulmia :)

Arkieteinen uusiksi

Onneksi arkieteinen oli mitoitettu suunnitteluvaiheessa reiluksi. Nyt kun talotekniikka asettuu arkieteisen ja alakerran wc:n väliin, tilaa joudutaan miettimään vähän uusiksi. Alunperin ajateltiin liukuovikaapistoa, jonka sisään olisi kätkeytynyt kuivauskaappi sun muuta, mutta nyt suunnitelma on tarkentunut hieman kompaktimpaan muotoon.

Löysin inspiraatiota taas Houzzista, mm. näistä kuvista:

Contemporary Entry by Boston Architect ZeroEnergy Design


Alla oleva kuva on ehkä tyylillisesti minun maakuni turhan rustiikki, mutta siinä on monia kivoja ajatuksia, kuten penkki, ikkunat, korit hyllyssä ja avara tila penkin alla. Ei turhia ovia tiellä.

Traditional Entry by Minneapolis Kitchen And Bath Crystal Kitchen Center


Näissä kuvissa on rentoa kodikkuutta ja väljyyttä.

Modern Hall by Dennis Architect A3 Architects, INC

Contemporary Entry by Decatur Architect TerraCotta Properties

Seuraavassa kuvassa viehättää erityisesti taustaseinän moderni panelointi ja tilavat kenkälokerot.

Contemporary Entry by Austin Cabinets Distinctive Wood Crafts

Ja vihdoinkin, ideoinnin tuloksena uusi, 3D-malliin kyhäämäni suunnitelma:

Ajatuksena, että talotekniikkaan pääsisi tarvittaessa käsiksi (esim. jos täytyisi huoltaa) naulakon takaseinän kautta. En tiedä, tarvitaanko koko tuota tilaa, mutta voihan esim. siivouskaapin sitten tehdä syvempänä, jos tilaa riittää.

Pieni Rej-Designin rättipatteri on jäänyt meille edellisestä kodistamme. Se oli sillonkin meillä eteisessä, mutta jäi vähälle käytölle, koska paikka ei ollut kovin käytännöllinen. Tässä on ajateltu, että se olisi heti oven vieressä ja siihen voisi ripustaa esim. märät lapaset, pipot tms.

Kengät ovat olleet meillä aina ongelma. Ne läjittyvät eteiseen tai naulakkokaappiin, kun niille ei ole järkevää paikkaa. Tässä suunnitelmassa kengille olisi paikka penkin alalokeroissa. Voi olla, että penkin sokkelikin kannatta jättää lopullisessa toteutuksessa pois, jotta kengät saavat vielä enemmän tilaa.

Lapasia, kaulaliinoja ja pipoja varten en halua enää hylly/laatikkokaappia vaan avohyllyn, jossa on korit. Korit on meillä osoittautuneet nyt käytännöllisimmäksi vaihtoehdoksi (vielä kun oven saisi tässä motivaatiokämpässä niiden edestä pois). ;)

Sähköpähkinöitä

Tässä oma luonnoksemme sähköistä, josta näkee vähän mitä ollaan mietitty. Ei siis mitenkään ammattimainen vielä. Suunnitelmat tarkentuvat, kun olemme istuneet alas oikean sähkömiehemme kanssa.

Haastavinta tässä valojen ja sähköjen luonnostelussa on miettiä, miten kalustus/sisustus voi muuttua eri tilanteissa. Meillä on talossa paljon muuntelumahdollisuuksia. Esim. alakerran kirjaston täytyy tarvittaessa taipua makuuhuoneeksi ja yläkerran lastenhuoneessa täytyy muistaa mahdollisuus jakaa kahteen. Saunasiipeen on mahdollista täydentää myös kodinhoitotila. Lisäksi yläkerran kaksi isoa huonetta voivat periaatteessa vaihtaa paikkaa, eli vanhempien makkarista saattaakin tulla lastenhuone ja lastenhuoneesta makkari/arkiolohuone.

Sähkö ja valo: amatööri perehtyy ammattipiirustukseen

Viime päivinä olen harrastanut 3D-kikkailun ohessa mm. sähkö- ja valaistussuunnittelua. Löysin saitin, josta on ollut paljon apua valaistussuunnitteluun: www.kodinvalaistus.fi

Kaivoin kaapista myös erään opuksen, jonka hankin jo muutama vuosi sitten (kun odottelimme edellisen kotimme valmistumista). Kyseessä on Keijo Kyyrösen Talonrakennus 3 (Otava), joka käsittelee ammattipiirustuksen perusteita. Hyvä perusopas mm. sähköpiirustusten tulkkaamiseen.
Sähkösuunnittelijalle voi laittaa toiveita ja ajatuksia siitä, mihin haluaisi valoja ja pistokkeita. Ajatusten kommunikointi on paljon helpompaa, kun voi hyödyntää jo olemassa olevaa sähkösuunnittelun perusmerkistöä. Laitan tänne blogiin suunnitelman valaistuksesta heti kun se alkaa olla vähän valmiimpi.
Huom: tässä vaiheessa on hyvä olla jo suht vakiintunut ajatus keittiön ja KHH:n layouteista. Meillä alkaa pikkuhiljaa asettua about neljästä keittiömallivaihtoehdosta se omin. Siitäkin lisää sitten myöhemmin.

Kiinteitä ikkunoita :)

Ikkunapohdinta sai onnellisen käänteen kun selvitettiin asiaa Sami-talon Keijo Rusasen kanssa.

Nykyään kiinteillä ja avattavilla ikkunoilla ei ole juurikaan hintaeroa. Ominaisuuksissa eroja kuitenkin löytyy jonkin verran. Tässä tapauksessa saman hintaluokan kiinteät ikkunat olisivat olleet eristävyydeltään hieman heikommat. Toisena vaihtoehtona oli upgreidi seuraavaan tiiveysluokkaan ja samalla nk. frost free -ikkunoihin, jonka saimmekin Sami-talolta osana pakettia. Nyt siis alakerran pesuhuoneen, kirjaston, olohuoneen ja ruokailutilan ikkunat, sekä yläkerran partsin iso ikkuna tulevat kiinteinä, huurtumattomina ikkunoina.
Tämä on oivallinen esimerkki muutostarpeesta, johon talotoimittaja reagoi nopeasti ja joustavasti. Tämän kaltainen asiakaslähtöisyys on aivan erityisen tärkeää, kun viilataan sitä elämän isointa projektia :)

Kiinteät vai avattavat

Ikkunatilaus pitäisi laittaa liikenteeseen alkuviikosta. Nyt vaan alkoi mietityttämään, josko osa ikkunoista kannattaisikin ottaa kiinteänä. Nyt kaikki ovat avattavia. Isoimpia ikkunoita ei kuitenkaan käytännössä voi oikein availla. Google taas sanoo ensin yhtä ja sitten toista noiden ikkunatyyppien eroista. Ei kai se auta kun pähkiä, mutta kiinteiden kannalle olisin taipumassa ruokailutilassa ja olohuoneessa…

Askelman assari

Tässä kuvassa näkyy aika hyvin talon asemointi ja tontin käyttö (etelä alhaalla). Maalämpökaivo siirtyi tontin pohjoisreunaan, kun saatiin sille lupa kaupungilta.

3D-kikkailua

Salainen paheeni: 3D-tuunaus. Tässä ulkokuvaa esimauksi - tulen kuormittamaan blogia myöhemmässä vaiheessa myös sisäkuvilla.

Askelman julkisivut

Talon on piirtänyt Hannele Haataja.

Vaihtoehtoja

Talon idea syntyi aika nopeasti, kun sitä ryhdyttiin hahmottelemaan tontin lähtökohdista. Suunnittelussa pyrittiin maksimoimaan etelään antavan julkisivun osuus. Tämä saatiin aikaan porrastetulla, melkeinpä viuhkamaisella rakenteella. Talon muoto mahdollistaa myös pihan maksimaalisen hyödyntämisen (pihasuunnitelmasta myöhemmin).

Viime kesän korvilla oli myös vaihe, jolloin hieman arastelimme talon monimuotoisuutta ja piirustin siitä myös yksinkertaisemman version. Totesimme kuitenkin, että vaikka talosta olisi tullut yksinkertaisempi, hukkaneliöitä ja vaikeasti suunniteltavaa tilaa olisi syntynyt kuitenkin enemmän ja pihaa olisi jäänyt vähemmän käytettäväksi.

Askelman pohjat

Tässä se nyt sitten on – se vähän kulmikkaampi juttu :)

Talon on piirtänyt Hannele Haataja.

Kulmikas juttu

Nykyään taloja ei rakenneta tulisijan ympärille. Ne voidaan muotoilla vapaammin tontin, ilmansuuntien ja muiden ympäristötekijöiden vaikutukset huomioiden. Tiiviisti rakennetuilla alueilla esim. naapureiden ja teiden asemoitumisella on keskeinen merkitys talon muotoilulle.

Tämän oivallettuamme, rohkenimme irtautua neliskanttisuudesta ja katsoa tonttia ja taloa uusin silmin. Siitä tulikin sitten vähän kulmikkaampi juttu…

Sovitusta ympäristöön

Tänään se lupa sitten kilahti myös postiluukusta :) Käsittely eteni aikataulussa, vaivattomasti ja ilman ylimääräisiä vääntöjä. Keskeisin vaikutin sulavalle lupaprosessille lienee ympäristön huomioiva suunnittelu.

Reilu vuosi sitten, ideoinnin ensimetreillä meillä oli mielikuva muuttovalmiista, pohjalaisesta perinnetalosta. Talo olisi läntätty rinteeseen ja korkeusero kuitattu vain korkeammalla sokkelilla. Ensimmäiset kontaktit rakennusvalvontaan kyseisen idean kanssa olivat lannistavia. Meitä kehotettiin tutkimaan tontin korkeuseroja tarkemmin ja pohtimaan, sopisiko malli pienelle tontille ja ympäristöön, johon oli nousemassa modernimpaakin rakennuskantaa. 
Haparoivien ensiaskelten jälkeen otimme uuden lähdön. Maku taipui yllättävän nopeasti perinteisestä moderniin. Suunnitteluun tuulahti myös mannermaisia vaikutteita, jotka henkivät elämämme vaiheista. Kotiin liittyvät toiveet saivat aivan uuden muodon, kun niitä lähdettiin tarkastelemaan ympäristön tarjoamista lähtökohdista käsin. Ilman ravan ohjausta ja osaavaa pääsuunnittelijaa emme olisi välttämättä löytäneet todellista, unelmiemme kodin konseptia.
Suunnitelmamme sisälsi vähäisiä poikkeuksia asemakaavasta. Rakennusvalvonta oli käsitellyt lupamme ymmärtäen suunnitelmien ympäristön ja poikkeusten tarpeellisuuden. 
Ympäristöön sovittamisen periaate toimii mainiosti, silloin kun sitä toteutetaan toisaalta hienovaraisella suunnittelulla ja toisaalta myös joustavalla lupakäsittelyllä.